Antti ja Pekka Pelkosen veroilmoitus vuodelta 1559

Torstai 17.12.2020 klo 23.58 - Timo Blomberg

Antti ja Pekka Pelkosen veroilmoitus vuodelta 1559

Olli Pelkosen pojat Antti ja Pekka ottivat Pelkosten talon hoitoonsa isä Ollin kuoltua. Antin ja Pekan ”veroilmoitus” vuodelta 1559 löytyy Tavinsalmen (Kuopio) pitäjän Saamaisen neljänneksen maakirjasta. Kruunulle maksettiin tilasta 5 pannia ruista (365 l) ja paikallisille herroille seuraavan listan mukaan.

Selväkieliseksi tulkattuna verot olivat:

• korn, 3 spn 4 kots = ohraa 3 pannia ja 4 kolmannesta (290 l)
• för 2 spn, haffra pm 10 öre = 2 pannia kauraa, arvoltaan 10 äyriä
• haffra 1 kots = kauraa 1 kolmannes (18 l)
• humbla 2 mk = humalaa 1 naula (425 g)
• smör 4 mk = voita 4 naulaa (1,7 kg)
• nött kött 1 lb = naudan lihaa 1 leiviskä (8,5 kg)
• wecku fisk 1 lb = viikkokalaa 1 leiviskä (mitä tahansa kalaa)
• rentte gedd 9 mk = puhdistettua haukea 9 naulaa (3,8 kg)
• pundh fisk 2 ½ lb = isoa kalaa 2 ½ leiviskää (21 kg)
• fåår 1/3 = kolmannes lammasta
• hampo 1 mk = hamppua 1 naula
• höö 2 ½ parm = heinää 2 ½ parmasta
• halm 4 kerff = olkia 4 nippua
• neffer 25 flikor = tuohta 25 liuskaa
• tiera 8 mk = tervaa 8 naulaa (3,4 kg)
• wedh 1 fampn = halkoja 1 syli
• wedh 2 lass = halkoja 2 kuormaa
• dagzverk 6 = taksvärkki 6 päivää

Lisäksi tulivat papin vakka, mikä oli 2 kolmannesta ruista ja yksi kolmannes ohraa, ja vielä lukkarin vakka sekä kirkon henkiverot.

Kyllä nykyään pääsee helpolla, siirtää vain numeroita omalta tililtä verottajan tilille, eikä tarvitse mennä metsään repimään tuohta puun kyljestä.

Sukumme ensimmäinen Pelkonen

Keskiviikko 23.9.2020 klo 0.12 - Timo Blomberg

Sukumme ensimmäinen Pelkonen

Annalan Pelkosten ensimmäinen todennettu esi-isä oli Olli Pelkonen, hän eli vuosina n.1500 – 1544. Hänestä on ensimmäinen ja ainoa maininta Rantasalmen pitäjän ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1541. Maakirjoja alettiin pitää kuningas Kustaa Vaasan käskystä verotusta varten.

Rantasalmen pitäjän maakirja vuodelta 1541.
Olli Pelko, b[ogar] 2, S[kat]t ii (roomalainen numero 2) sp[an]n rogh.
Olli Pelkonen, 2 jousta (miestä), vero 2 pannia ruista (n. 150 litraa).

Talon jousiluku kertoi kuinka monta miestä oli talossa. Jalkajousen jännittäminen vaati voimaa ja sen katsottiin pystyvän jännittämään 15 – 60 vuotiaat miehet. Ollin poika Antti oli todennäköisesti toinen talossa asuva täysi-ikäinen mies.

Ollin talon veroluku oli neljä veronahkaa ja hän maksoi vuonna 1541 arvioveroa kaksi pannia ruista. Ollilla oli myös hieman peltoa, vain kahden naulan kylvöala, mikä vastaa noin yhden kilon kylvömäärää. Puolet pellosta oli kesannolla, joten pinta-ala tuplaantuu, mutta silti kokonaispeltoala ei ollut suuren suuri. Pääasiallinen sato saatiin kaskimailta.

Metsäraportti

Sunnuntai 30.9.2018 - Arno Pelkonen

Markkinatilanne

Puumarkkina käy nyt todella kuumana. Sahatukin hinta on vuodessa noussut tasolta 56-58 euroa/m3 tasolle yli 70 euroa/m3. Kuitupuun hinta on sekin noussut 10-20 %. Nyt on myyjän markkina, jota Annalan Kartanon kannatta hyödyntää.

Puukauppa ja metsänhoito

Edullisen markkinatilanteen hyödyntamiseksi yhtiön metsissä tullaan alkavan talvikauden aikana tekemään melko mittavia hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteitä. 

1. Takakankaalla ja siihen juuri liitetyllä Putelon määräalalla Pien-Jänkäsalon saaressa raivataan lähinnä haapaa ja kuitupuuta sisältäviä kuvioita ja ensi keväänä istutetaan kuusen taimia tilalle.
2. Lilmassa tehdään uudistushakkuu noin 2,5 hehtaarille, jonka jälkeen tilalle istutetaan kuusta keväällä 2019.
3. Naparin tilalla uudistetaan noin 5,9 hehtaaria, jonka tilalle istutetaan kuusta keväällä 2019.
4. Hakalan tilalla Rautjärvellä on jo meneillään laaja raivaussavotta. Lisäksi vanhaa pellonpohjaa istutetaan kuuselle keväällä 2019.
5. Parikkalassa Potelon tilalla tehdään talvella 2018-2019 harvennusta ja ensiharvennusta noin 12 hehtaarilla.

Niinkuin tähänkin asti, hakkuut ja hoitotoimet tehdään kestävän metsätalouden periaatteita noudattaen ja luontoarvoja kunnioittaen. Toimenpiteiden nettotuotto hakkuisiin liittyvien uudistustoimien jälkeen yhtiölle tulee olemaan yhteensä noin 140.000 euroa. Valtaosa tästä tulee Naparin tilalta, jonka uudistushakkuusta saadaan tuottoa noin 10% viime vuonna maksettua kauppahintaa enemmän.

Metsätilat

Vuoden 2017 lopulla yhtiö osti Imatralta Naparin tilan ja keväällä Rautjärveltä Hakalan tilan. Toukokuussa ostettiin Antero Pelkosen kuolinpesältä Pien-Jankäsalon saaresta 4,3 ha:n määräala. Aikanaan Takakankaan rajalta myyty palsta liitetään nyt takaisin Takakankaan tilaan. Tehtyjen tilakauppojen jälkeen yhtiön omistamien metsätilojen pinta-ala on noin 117 hehtaaria.

Tarjouksia uusista kaupoista on jätetty Hakalan oston jälkeen muutamia, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Sopivien palstojen katsastaminen jatkuu aktiivisesti.

Uusia metsätilakauppoja tehty

Keskiviikko 28.2.2018 klo 22.59 - Arno Pelkonen

Annalan Kartano Oy on hankkinut omistukseensa kaksi uutta metsätilaa Etelä-Karjalasta.
Seuraavassa lyhyesti kummastakin metsätilasta luonnehdintaa ja miksi hallitus päätyi ostamaan nämä kaksi uutta metsätilaa.

Napari 153-404- 3-127
- 12 ha:n metsätila Imatran Immalanjärven Jäppilänniemessä
- Erittäin rehevät hyväkasvuiset maapohjat
- Melkein puolet uudistuskypsää kuusikkoa
- Lähin käyttävä tehdas Kaukopää noin 10 km:n päässä, metsästä tehtaan piippu näkyy
- Erinomainen tieyhteys ja tilan sisäiset tiet

Hakala 689-418- 1-64
- 18.9 ha:n määräala Rautjärven Purnujärven kylässä
- osittain rajavyöhykkeellä noin 20 km päässä Kaukopään tehtaista
- lokakuussa ostamallemme Naparin tilalle on linnuntietä noin 15 km
- Erittäin hyvät maapohjat (n 90% MT eli tuore kangas, n 10% OMT eli lehtomainen kangas)
- Pääasiassa nuorta kasvatusmetsää (11 ha) ja varttuneempaa taimikkoa (4 ha)
- Kaukopään tehtaiden läheisyys
- Hyvä tieverkosto

Seuraavassa karttakuvassa esitetään suuntaa-antavasti metsätilojen sijainnit:

Katsaus hallituksen toimintaan

Sunnuntai 25.6.2017 klo 8.21 - Arno Pelkonen

Katsaus hallituksen toimintaan
(marraskuusta toukokuuhun 2017)

Hallitus on lokakuun 2016 Yhtiökokouksen jälkeen kokoontunut kolme kertaa minkä lisäksi toiminnan kehittämispalavereita on pidetty pienemmillä kokoonpanoilla. Hallituksen kokouksissa meillä on vakioaiheina Talous, Sukutyöryhmä, Koirsalo ja Metsäasiat. Erilaisista kehittämisasioista on näiden teemojen ja Annala-yhteisön alla keskusteltu laajastikin.

Keskeisistä kehittämisasioista osakkaille näkyvin on Anu Kinnusen vetämä kotisivujen uudistus. Kuten huomaat, kotisivujen rakennetta on muutettu selkeämmäksi ja sisältöä on lisätty runsaasti. Kotisivuja on edelleen tarkoitus kehittää ja kuulemmekin mielellämme sekä palautetta että rakentavia kehitysehdotuksia kaikilta osakkailta.

Sukutyöryhmän asioita on luonnollisesti käyty läpi hallituksen kokouksissa myös. Tulevia isompia tapahtumia sillä puolella on parin vuoden päässä odottavat yhtiön 100-vuotisjuhlat sekä sitä ennen kesällä 2019 tapahtuvaksi suunniteltu Annalan-matka. Timo Blomberg kirjoittaa lähiaikoina tarkemman raportin sukutyöryhmän toiminnasta tähän blogiin.

Yhtiökokouksessakin linjatun mukaisesti Annalan Kartano Oy:n hallituksen agendan painopiste tällä tilikaudella on:

• Koirsalo-suunnitelmissa eteneminen
• Omien metsien metsäpalvelusopimukset – metsänhoito omiin käsiin
• Sopivien lisäpalstojen aktiivinen hakeminen

Koirsalon osalta kehityssuunnitelmien eteneminen takkuaa erilaisista, Koirsalo Oy:stä riippumattomista syistä edelleen. Yhtiön kassavirta ja velanhoitokyky on varmistettu kahdella leimikolla, parhaillaan Hevossalossa meneillään olevalla sekä syksylle itse Koirsalon palstalle sovitulla hakkuulla.

Omien metsiemme osalta metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa sanottiin suunnitelmien mukaisesti irti vuodenvaihteessa ja helmikuussa teimme sitten yhteistyösopimuksen Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Samassa yhteydessä sovimme yhtiön Etelä-Karjalassa olevien neljän metsätilan metsätaloussuunnitelmien päivittämisestä.

Päivitetyt metsätaloussuunnitelmat valmistuivat keväällä 2017 ja ne käytiin läpi Metsänhoitoyhdistyksen kanssa 9.6.2017. 

Samassa yhteydessä katselmoitiin yhtiön omistama Takakankaan palsta Pien-Jänkäsalon saaressa. Kuvassa juuri suoritetun hakkuukuvion äärellä oikealta Timo Blomberg, Kim Forsman ja Arno Pelkonen.

Yksityiskohtaiset suunnitelmat kattavat vuodet 2017-2026 ja sisältävät sekä metsänhoidolliset toimenpiteet että hakkuut, joten tältä pohjalta voimme laatia myös luotettavan taloussuunnitelman lähivuosille. Tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien keskeiset elementit liitetään näillä verkkosivuilla oleviin metsäpalstojemme kuvauksiin.

Yleishavaintona metsiemme tilasta voidaan todeta, että kaikki metsäpalstamme ovat joistakin metsänhoidollisista rästitöistä huolimatta kohtuullisen hyvässä kunnossa.  Suunnitelmallisilla hakkuilla ja huolellisilla metsänhoidollisilla toimenpiteillä saamme metsät erinomaiseen kuntoon seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Metsien kehitysluokkajakautuma ei tosin sen jälkeenkään ole optimaalinen ja siihen pyritään metsätilojen hankinnalla saamaan parannusta.

Sopivien lisäpalstojen hankintaan on kuluneen talvi-ja kevätkauden aikana panostettu aiempaa enemmän.  Monista käytännön syistä, mutta myös metsätaloudellisiin ja kaupallisiin näkökohtiin perustuen olemme rajanneet haun lähinnä Etelä-Karjalan alueelle. Metsätilakauppa käy tällä hetkellä suhteellisen vilkkaana ja tarjolle on tullut meitä tavalla tai toisella kiinnostavia metsäpalstoja vähän toistakymmentä kappaletta. Paikan päällä katselmoimassa olemme käyneet seitsemää metsätilaa ja viidestä on loppujen lopuksi jätetty tarjous. Toistaiseksi tarjouksemme eivät ole johtaneet kauppoihin, mutta haku jatkuu ja meille sopivia tiloja katselmoidaan sitä mukaa kun niitä tulee myyntiin.

Metsätilojen ostoa varten yhtiöllä on vapaita kassavaroja minkä lisäksi hallitus päätti kartuttaa ”sotakassaa” realisoimalla osan arvopaperisalkustaan. Viime vuosien suotuisan pörssikurssien kehityksen myötä realisointi tapahtui varsin hyvällä voitolla.

Tervetuloa upouudelle Annalan Kartanon blogi -palstalle

Torstai 25.5.2017 klo 23.44 - Anu Kinnunen

Tervetuloa Annalan Kartanon sukulaisten blogi -palstalle!

Hei!
Olen sukumme verkkosivujen ylläpitäjä Anu ja minulla on kunnia toimia ensimmäisen blogikirjoituksen laatijana. Ajatus suvun omasta blogista on syntynyt sukutyöryhmän toukokuun kokouksessa, kun Merja Mäkelä, Hannaleena Wilenius, Merete Broms, Timo Virta ja Timo Blomberg tapasivat Helsingissä Salve ravintolassa 16.5.2017.

Tällä palstalla kirjoittavat omalla nimellään sukumme jäsenet ajankohtaisista asioista ja sukuyhteisön toiminnasta. Toive on, että blogikirjoitukset kannustavat kommentoimaan ja keskusteluun! Keskustelu blogissa on suojattu extranet kirjautumisen taakse, jotta keskustelu jää vain meidän sukulaisten väliseksi, pois avoimesta internetistä.

Jokaisella blogilla on oltava mielenkiintoinen nimi, siksi julistan avatuksi nimikilpailun! Parhaan nimen ehdottavalle on luvassa palkinto ja suurta mainetta. Palkitseminen tapahtuu viimeistään yhtiökokouksessa lokakuussa 2017. Nyt nimiehdotuksia miettimään, kommentoithan ehdotuksesi tähän alle kirjoituksen kommenttina.

Aurinkoista kesää toivottaen!
Anu